Tarpeet johtamisen arviointiin ja tehostamiseen ovat moninaisia. Tarve syntyy ainakin silloin,
- kun organisaatio muuttaa suuntaa ja strategiaansa. Ne vahvuudet ja kyvykkyydet, joilla organisaatio on menestynyt menneisyydessä, eivät välttämättä kanna tulevaisuudessa. Menestymisen kannalta on ehdottoman tärkeää tunnistaa kyvykkyydet ja myös tunnistaa se, millaista kyvykkyyttä organisaatiosta puuttuu.
- jos tuloskehitys ei ole toivottu tai organisaatio oireilee oletettavasti johtamisesta tai johtamisen puutteesta johtuvista syistä.
- kun tehdään yrityskauppoja. Yrityskauppa on aina sellainen tilanne, jossa analyysi johtamisesta ja johtajuudesta sekä avainhenkilöiden kyvykkyyksistä maksaa itsensä moninkertaisena takaisin. Yrityskauppojen epäonnistumisen yleisin syy on epäonnistuminen kyvykkyyksien paikantamisessa ja siitä seuranneet väärät henkilövalinnat ja aivovuoto organisaatiosta ulos.
Selvyyden vuoksi pari esimerkkejä projekteista:
- Pääomasijoittaja oli hankkimassa enemmistöä eräästä yrityksestä. Pitkällisen due diligence-projektin ja liiketoiminta-analyysien jälkeenkään ei vielä tiedetty, kenellä on hallussaan yrityksen menestyksen varmistanut osaaminen ja asiakassuhteet. Avainhenkilöpaikat täytettiin vasta johtajien kyvykkyyksien, kokemuksen ja toimintamallien analysoinnin jälkeen.
- Suuren teollisuusyrityksen tuotannon johtoryhmässä haluttiin tehostaa ryhmän toimintaa. Tutustuminen ryhmän toimintaan käytännössä ohjasi oikeiden välineiden pariin. Johtoryhmän tarkoituksen, tavoitteiden ja kokousagendan kirkastaminen yhteistyössä ryhmän kanssa toi mukanaan kaivatun tehokkuuden. Yksittäisten yksikönjohtajien coachingin avulla saavutettiin mm. seuraavia yksilöllisiä tuloksia: parempi ajanhallinta, tuloksekkaampi viestintä organisaation suuntaan, oman urapolun selkiintyminen.
